cbdc keskuspankkiraha eli digitaalinen euroVuosi 2022 taitaa olla vuosi, jolloin CBDC (Central Bank Digital Currency) eli keskuspankkiraha tekee alustavan läpimurtonsa ympäri maailmaa.

Eli, mikä on CBDC ja miksi ne ovat tulossa?

Tässä artikkelissa Hillomaisterin selkokielinen tietopaketti siitä, mitä nämä digitaaliset eurot (ja dollarit, punnat jne.) oikeasti ovat.

Laita foliohattusi nyörit tiukalle. Nyt mennään.

1. CBDC eli digitaalinen euro vs. ”tavallinen euro?

Mitä järkeä luoda digitaalinen euro, kun muutenkin lähes kaikki raha on vain bittejä ruuduillamme? Eihän me käytännössä edes käytetä käteistä rahaa enää.

Kuten Suomen pankki kirjoittaa näin:

”Digitaalisen keskuspankkirahan on tarkoitus toimia ikään kuin digitaalisena käteisrahana. Se ei korvaisi seteleitä ja kolikoita, vaan toimisi niitä täydentävänä maksuvälineenä.”

Jos ihan realistisesti ajatellaan, eiköhän tässä ole kyse siirtymästä, jossa ensin tuodaan markkinoille se uusi teknologia ja sitten pikku hiljaa aletaan purkamaan sitä vanhaa, eli käteistä rahaa ja esimerkiksi tätä nykyistä SWIFT-pankkijärjestelmää.

Yksi merkittävä ero digieurossa ja vanhassa eurossa on se, että ensimmäistä jakelee keskuspankki ja jälkimmäistä liikepankit eli esimerkiksi Nordea, OP, Säästöpankki jne.

CBDC-maailmassa jokainen ihminen lataisi siis puhelimeensa Central Bank Digital Walletin, eli keskuspankin luoman lompakkosovelluksen, jossa digieurot olisivat.

Kuten Bill Gates – tuo kaikkien rakastama tietokone- ja terveysekspertti – on todennut:

”Banking is necessary, banks are not”.

Eli onko tässä ideana se, että liikepankit häviävät tuosta välistä pois ja me ihmiset asioimme jatkossa suoraan keskuspankissa? Kommunismissa, ei kun siis, ideaalissa yhteiskunnassahan on vain yksi toimija per toimiala.

2. CBDC on ohjelmoitavaa rahaa (et voi ostaa liikaa syntisiä tuotteita kuten lihaa ja polttoainetta?)

Yksi CBDC:n merkittävä ominaisuus verrattuna tavalliseen euroon, on se, että se on ns. ohjelmoitavaa rahaa. Eli se tarkoittaa, että siihen voitaisiin helposti määritellä, että missä rahaa voi käyttää, mitä sillä voi ostaa ja mitä ei, kuinka paljon saa ostaa bensaa, lihaa ynnä muita ”korkean hiilijalanjäljen omaavia” tuotteita jne.

Koska tässä maailmassa on käynnissä ilmastollinen ”hätätila”, niin meidän ihmisten pitäisi osata käyttää rahaa vastuullisemmin.

Jo nyt molemmilla suomalaisilla kauppaketjuilla eli S- ja K-kaupoilla on oma sovelluksensa, jossa voi seurata omien ostosten hiilijalanjälkeä. Jos lukijassa on vähänkään profeetan vikaa, voi yhdistellä pisteitä ja nähdä miten nämä kaikki voisivat yhdistyä tulevaisuudessa.

Entä mitä muuta siihen voitaisiin ohjelmoida?

Iltalehden uutisointia.

Eli lompakkoon voitaisiin kätevästi yhdistää vaikkapa terveystiedot.

Ja kuten 2020-2021 jo harjoiteltiin ihmisten ”jäljittämistä”, voisi lompakon avulla seurata ihmisiä missä he ovat olleet mihinkin kellonaikaan.

Keskuspankkiraha mahdollistaa siis suuremman kontrollin ihmisistä.

3. Vuosi 2022 on CBDC:ien läpimurto ympäri maailmaa (kehittyvät maat näyttävät mallia)

Maailmalla, ikään kuin synkronoidusti, ollaan paraikaa suunnittelemassa ja ottamassa käyttöön näitä digitaalisia keskuspankkirahoja.

Nigeriassa on jo käytössä eNaira-valuutta.

cbdc nigeria

Jamaikalla hiljattain käynnistettiin heidän oma CBDC-valuutta. Maan pääministeri twiittasi näin:

cbdc jamaika

Myös Ukrainassa on käynnistymässä ”ilmaista rahaa” jakava ePidtrymka-projekti, jossa yhteiskunnan vähäosaisimmille tarjotaan ilmaista rahaa tiettyjä kuluja varten. Lisäksi ohjelmaan kuuluu 500 Ukrainan hryvnian bonus, mikäli osallistuu siihen erääseen lääketieteelliseen operaatioon. Tällä hetkellä tämä ei taida toimia vielä CBDC-teknologialla vaan ”perinteisen rahan” systeemissä, mutta ehkä seuraava luonteva steppi tässäkin on edetä kohti digitaalista rahaa.

USA:ssa Biden on puhunut CBDC:stä. Kiinassa, Venäjällä, Intiassa on projektit käynnissä myös.

Suomessa Valtiovarainministeriö on tehnyt Eduskunnalle selvityksen Euroopan keskuspankin tekemästä CBDC-esitelmästä, jossa on hyvin mielenkiintoista asiaa kun sitä osaa hieman rivien välistä lukea. Ja Suomen pankki uutisoi hiljattain näin:

digitaalinen euro suomi

Eli sieltä se on tulossa Suomeenkin kovaa vauhtia.

Nyt kun kaikki maat, kaikista maanosista, ovat yhtäaikaa kehittelemässä näitä CBDC:itä – ikään kuin jokin kansallisvaltioita suurempi auktoriteetti olisi määrännyt näin tapahtuvaksi – herää kysymys, että kytkeytyvätkö nämä kaikki valuutat johonkin yhteiseen, maailmanlaajuiseen verkostoon?

4. Onko Ripplellä ja XRP:llä jokin rooli tässä kaikessa?

No nyt se mielenkiintoisin asia, varsinkin kryptovaluuttasijoittajille.

Yksi markkina-arvoltaan suurimmista kryptovaluutoista viime vuosina on ollut XRP. Sen taustalla on vahvasti yritys nimeltä Ripple.

Ripplen tavoitteena on ollut korvata tai ”tukea” vanhaa, jo 1970-luvulla kehitelty SWIFT-pankkijärjestelmä. Ripplen kehittämä RippleNet voisi siis toimia verkostona, jossa tehdään kansainvälisiä rahasiirtoja. Tällä hetkellä, kun tekee pankkisiirron vaikkapa Suomesta Amerikkaan, se on kallista ja hidasta. Siinä menee useampi päivä. RippleNetissä tämä rahasiirto hoituisi muutamassa sekunnissa ja se maksaisi vain murto-osan nykyisistä SWIFT-järjestelmän hinnoista.

Kysymys siis on:

Voisiko XRP olla tällainen digitaalinen varantovaluutta, joka ylläpitää tätä maailman eri CBDC:istä koostuvaa rahaverkostoa?

Ripple itse toteaa nettisivuillaan tekevänsä jo yhteistyötä keskuspankkien kanssa:

”Ripple is working with regulators and Central Banks to develop and implement open, interoperable protocols that can be used in support of CBDCs”

Englannin keskuspankin johtaja Mark Carney on julkisesti kyseenalaistanut dollarin asemaa maailman varantovaluuttana ja ehdottanut, että se saatetaan korvata digitaalisella valuutalla.

Esimerkiksi ylempänä mainitussa Valtiovarainministeriön selvityksessä kirjoitetaan näin:

digitaalinen euro suomessa

Eli keskuspankit jakelevat digitaalista euroa kansalle, mutta teknologian tarjoaisi yksityinen sektori. Esimerkiksi Ripplen kaltainen yritys?

Heh. Tämä ei ole sijoitusneuvontaa, mutta eddie bravomaisesti voisi sanoa ”look into it”.

5. CBDC:t jakavat kansan kahtia – orjiin ja vapaisiin?

Niin, ovatko keskuspankkirahat ”siisti innovaatio” vai ovatko ne uhka ihmisten vapaudelle?

Onko Kiinan mallinen sosiaalinen pisteytysjärjestelmä tulossa myös länteen?

Ehkä. Ja todennäköisesti 90% ihmisistä ottaa sen innolla vastaan.

Kun saa ilmaista rahaa, ruokaa ja suojaa, nykyihminen suostuu mihin tahansa. Kun vain asunnossa pysyy lämpö, vesi tulee ja menee ja on jotain ötökkäburgeria ja irtokarkkia mitä syödä, suurin osa meistä tottelee.

Mutta.

On aina olemassa myös vähemmistö, jolle vapaus on ”happea”, jota ilman he eivät voi elää. He ovat valmiita menemään vaikka metsään asumaan ja syömään jäkälää, jotta he eivät joudu luovuttamaan vapauttaan eli käyttäytymään omien arvojensa vastaisesti.

Se vaan on luonnon laki, että 100% ihmisistä ei noin vain suostu ”helppoon orjuuteen”.

Voi siis olla, että syntyy kaksi eri talousjärjestelmää, JOS kävisi niin hullusti, että vuosi 2021 toistuisi ja yhteiskunnan palveluita alettaisiin sulkemaan niiltä, jotka eivät tee kaikkea mitä ”omistaja” käskee.

Ja ne kaksi järjestelmää voisivat jakautua näin:

  1. CBDC eli helpon rahan ja perustulon järjestelmä. Tässä järjestelmässä ”systeemi” pitää huolen eli tarjoaa asunnon, ruokkii jne. Yksilön lompakkoon ladataan rahaa, jolla saa ostaa tarvittavat elintarvikkeet (mutta vain X määrän lihaa jne.) Tunnetusti paras orja on sellainen, joka ei tiedä olevansa orja. Kun saa olla kotona, syödä karkkia ja hengailla metaversessä, sehän on kivaa?
  2. Vapaiden markkinoiden rahajärjestelmä. Käytössä on jokin muu digitaalinen valuutta kuin CBDC. Kukaan auktoriteetti ei sitä jaa ilmaiseksi, vaan yksilön pitää olla taloudellisesti omavarainen, käytännössä siis tehdä työtä. Syntyy oma ”rinnakkaisyhteiskunta” omine ruokatoimitusketjuineen ja palveluineen.

Jos katsotaan tätä meidän degeneroitunutta, ei kun siis, modernia ja edistyksellistä yhteiskuntaa, on helppo uskoa, että moni tulee ilomielin valitsemaan ykkösvaihtoehdon. Siitä saatiin jo esimakua tässä k-aikana 2020-2022. Ihmiset ehkä hieman epäilivät sitä lääketieteellistä operaatiota, mutta kun sen ottamisen myötä pääsi ravintolaan ja reissaamaan, niin johan alkoi hihat nousemaan ylös.

Myös CBDC:t tullaan ”myymään” kansalle jollain porkkanalla.

Mutta, aina kansasta löytyy se 5-10% ryhmä, joka ei ”osta” tätä ideaa, mikäli siihen sisältyy ehtoja, joihin yksilö ei halua suostua.

Ja kuten historia osaa kertoa, silloin tämä 5-10% ryhmä kärrätään joko keskitysleirille TAI he alkavat järjestäytyä ja perustavat sen oman rinnakkaisyhteiskunnan eli tuon kakkosvaihtoehdon.

Lopuksi..

Hurjalta näyttää tulevat vuodet, kun tämä uusi maailmanlaajuinen CBDC-systeemi nousee.

Kun lukee tuota Valtiovarainministeriön tekemää selvitystä, on sieltäkin jo rivien välistä luettavissa, että ”vanha euro” ja SWIFT-järjestelmä tulevat kokemaan kriisejä. Esim. tämä kohta:

digitaalinen euro riskit

Tai tämä:

digitaalinen euro ja pankkikriisi

Mitä voisi käydä liikepankille, jos yhtäkkiä kaikki nostaisivat sieltä rahansa pois? Nurin taitaisi mennä.

Näin tämä maailma toimii:

Ensin luodaan ongelma, jonka johdosta kansa rupeaa suorastaan kerjäämään ratkaisua, ja sitten tarjotaan ratkaisu.

Systeemi: ”Hupsista heijaa, liikepankkiin tehtiin kyberhyökkäys ja asiakkaiden rahat hävisi”

Boomeri: ”PEWKELE, antakaa mulle turvallisempi systeemi!”

Systeemi: ”Tässä olisi keskuspankin digilompakko. Se on turvallinen. Kunhan vaan suostut näihin pikku ehtoihin tässä, niin saat jatkaa sitä leivän mussuttamista ja sirkushuvien katsomista ruudultasi..”

Boomeri: ”ok, kunhan se on turvallinen.. antakaa mulle turvaa saatana”

cbdc digitaalinen euro

Lue myös:

Kommentoi

Please enter your comment!
Please enter your name here