Tässä artikkelissa Hillomaisterin kokemuksia ja näkemyksiä bitcoiniin sijoittamisesta. Selkokielellä ja suurpiirteisesti – ilman liiallista nörttitermien viljelyä.
Joko olet valmistautunut aikamme suurimpaan talouskriisiin ja uuteen uljaaseen maailmaan?
Tässä, vertauskuvallisesti, vanhan polttamisessa ja uuden synnyttämisessä, virtuaalivaluutta bitcoin saattaa olla varsin merkittävässä roolissa.
Eli vaikka ihminen olisi kuinka bitcoin-skeptikko tahansa, kannattaa aiheeseen silti tutustua.
Seuraavassa käytännönläheistä ja helposti lähestyttävää tietoutta siitä mikä on bitcoin, kannattaako bitcoiniin sijoittaa, miten sitä voi ostaa ja mikä sen merkitys on (/saattaa olla) tulevaisuudessa:
1. Mikä on Bitcoin ja miksi sillä on merkitystä?
Bitcoin (lyhenne BTC) on kryptovaluutta, joka on ollut olemassa jo vuodesta 2009.
Sitä ei ole olemassa fyysisesti vaan se on ”vain” digitaalista valuuttaa, jota voi siirrellä verkostossa, jota kutsutaan nimellä ”lohkoketju”.
Nykyään, kun siirrät pankkisiirrolla rahaa toiselle ihmiselle, menee se aina pankin kautta:
Eikö vain? Pankki hallitsee/ylläpitää rahojasi ja mahdollistaa rahasiirtosi. Jos heidän järjestelmänsä on huollossa tai nurin, tai jos tulisi jopa pankkikriisi (kuten esimerkiksi Kyproksella 2013), et voi enää siirrellä rahojasi tai päästä niihin käsiksi. Perinteinen pankkijärjestelmä on siis keskitetty järjestelmä. Pankki on se yksi ”auktoriteetti”, joka sallii tai ei salli meidän pääsyn rahoihimme.
Bitcoin on puolestaan hajautettu järjestelmä ja raha siirtyy suoraan ihmiseltä ihmiselle:
Lohkoketjussa olevat laitteet kaikki toimivat yhdessä ja jokainen rahasiirto jää lohkoketjun tietoihin muistiin. Verkostossa on myös jatkuvasti tieto siitä, kuinka paljon bitcoinia on missäkin lompakossa. Jokaisella lompakolla on oma osoitteensa (pitkä numero- ja kirjainsarja joka näyttää tyyliin tältä: 1KljuTTivpE4rfgbp3rk3l3s44t4n4KWdfl).
Bitcoinia ei siis omista tai hallitse kukaan tai mikään yksi taho vaan kaikki ”valta” on desentralisoitu eli hajautettu kaikkien lohkoketjua ylläpitävien laitteiden kesken.
Näitä laitteita (”nodeja”) on ympäri maailmaa tätä kirjoittaessa noin 15 tuhatta kappaletta. Se tarkoittaa siis sitä, että samanaikaisesti 15000 tietokonetta ympäri maailmaa ylläpitää tätä verkostoa. Eli kaikki 15000 tietokonetta ovat toistensa ”kopioita” eli kaikkiin päivittyy koko ajan kaikki ”bitcoin-verkoston” tiedot; missä lompakossa on kuinka paljon bitcoinia, mistä lompakosta on siirretty mihin lompakkoon jne.
Jos yksi laite on pois päältä tunnin verran, muut 14999 laitetta pitävät verkon pystyssä ja päivittyvät. Kun tämä yksi pois päältä ollut laite kytkeytyy takaisin internetiin, myös se päivittyy taas ajan tasalle ja tallettaa itselleen ne tiedot, mitä se ei ollut tallettamassa sen viimeisen tunnin aikana. Jokainen laite toimii siis toistensa varmuuskopiona.
Eli jos Matilla on bitcoinia lompakossa ja hän haluaa lähettää sitä Muhammedille, on hyvin epätodennäköistä, että kaikki 15000 laitetta olisi alhaalla eikä hän pääsisi käyttämään rahojaan.
Jos Matilla on euroja pankkitilillään, on hän riippuvainen yhdestä ”laitteesta” eli hänen pankistaan. Jos se on pois pelistä, hän ei pääse käyttämään rahojaan.
Tästä, eli vallan hajauttamisesta on pohjimmiltaan kyse tässä bitcoin- ja lohkoketju”vallankumouksessa”.
Ja lohkoketjussa ei ole kyse vain rahasta:
Yhtä lailla politiikka voisi vuonna 2035 olla sitä, että jokin päätösehdotus laitetaan lohkoketjuun ja transhumaanit, ei kun siis, ihmiset sitten äänestävät siitä digitaalisesti. Kaikki tallentuu lohkoketjuun eikä vaalivilppiä voi tapahtua (ainakaan yhtä helposti kuin vanhassa maailmassa).
Me ollaan menossa ihmisten johtamasta maailmasta (herkkä korruptiolle sun muulle vilpille) kohti tekoälyn ja ”matematiikan” johtamaa maailmaa.
Ennen kuin juttu lähtee aivan sivuraiteille ja kohti foliokylää, jatketaanpa itse aiheesta eli bitcoiniin sijoittamisesta:
2. Bitcoinin ostaminen tapahtuu näin:
Eli, miten ja mistä ostaa bitcoineja?
Niitä, kuten muitakin kryptovaluuttoja, voi ostaa helposti netin kryptovaluuttoihin erikoistuneilta kauppapaikoilta.
Suosituimpia sivustoja ostaa kryptovaluuttoja euroilla ovat esimerkiksi Crypto.com, Coinbase, Kraken ja Coinmotion.
Suomalaiselle kenties helpoin ja turvallisin tapa sijoittaa bitcoiniin on suosia Coinmotionia. Se on suomalainen yritys ja heillä tunnistautuminen onnistuu verkkopankkitunnuksia käyttäen.
Homma toimii kaikilla sivustoilla varsin yksinkertaisesti ja pääpiirteittäin näin:
1. Avaat käyttäjätilin ko. sivustoilla (tällä hetkellä suositus suomalainen Coinmotion.com)
2. Tunnistaudut palveluun. Coinmotionissa tunnistautuminen onnistuu suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla, ulkomaan sivustoilla pitää manuaalisesti tunnistautua passilla ja jollain dokumentilla, jolla todennat kotiosoitteesi.
3. Siirrät palveluun rahaa (yleensä halvin ja kätevin tapa on tehdä tilisiirto)
4. Kun siirtämäsi eurot ovat saapuneet tilillesi, voit ostaa bitcoinia ja muita kryptovaluuttoja haluamasi määrän. Sinun ei luonnollisestikaan tarvitse ostaa yhtä kokonaista bitcoinia vaan voit ostaa vaikkapa 0,002 bitcoinia, jolloin hinta on tietenkin 0,002 kertaa yhden bitcoinin arvo (plus kaupankäyntikulu sivustolle, joka on yleensä 1-2% luokkaa).
Ja näin, nyt olet sijoittanut bitcoiniin.
Jos haluat laittaa juuri ostamasi bitcoinin omaan lompakkoon ja pois kyseisestä kryptopörssistä, se onnistuu myös. Lisää tästä kohdassa 4.
3. Bitcoiniin sijoittaminen osakemarkkinoiden kautta? (Bitcoin ETF)
Jos olet perinteisempi sijoittaja ja sinulla on tili esimerkiksi Nordnetissä, eTorossa tai muulla suositulla osakesijoittamiseen keskittyvällä sivustolla, on tietenkin helppo ratkaisu ostaa sieltä jotain bitcoinin arvoa seuraavaa ETF:ää tai muuta ”tuotetta”, joka on sidottu bitcoinin hintaan.
Tämä on yksi tapa altistaa itseään bitcoinin mahdolliselle arvonnousulle.
Mutta, yksi kryptovaluuttojen merkittävin idea on juuri se, että se on tämän vanhan ”systeemin” ulkopuolella. Sen idea on hieman sama kuin fyysisen kullan ja hopean. Historia on opettanut, että kun maan valuutta on kriisissä tai pankit menevät nurin, ihmiset usein menettävät säästönsä. Eli pankki takavarikoi heidän rahansa pelastaakseen itsensä tai raha yksinkertaisesti menettää ostovoimansa (inflaatio tai jopa hyperinflaatio).
Talousviisaat ovat sen sijaan ymmärtäneet riskit ennen kuin on ollut liian myöhäistä ja nostaneet rahaa pois ”systeemistä”, sen ulkopuolelle. Tällaisissa kriisitilanteissa systeemin ulkopuolinen arvo on ollut esimerkiksi arvometallit, viski, ruokaa tuottava maatila, bensa tai vakaammat ulkomaan valuutat. Mutta, mikäli ei ole aivan bunkkerielämään valmistautuva foliopääprepperi, voi itseään altistaa bitcoinille myös näiden perinteisempien osakemarkkinoiden kautta.
Mikäli haluaa syventyä tähän ”systeemin ulkopuoliseen” bitcoin-sijoittamiseen, niin meidän jokaisen on ryhdyttävä omaksi pankiksemme:
4. Miten säilyttää bitcoineja? Oma lompakko vs. kryptopörssissä säilyttäminen
Useimmille aloitteleville bitcoin-sijoittajille helpoin ratkaisu on ostaa sieltä kryptopörssistä vähän bitcoinia ja jättää ne sinne säilöön.
Mutta, jos bitcoiniin alkaa sijoittamaan itselleen merkittäviä summia rahaa, ja haluaa täysin omaksua idean bitcoinista, on syytä siirtää ne sieltä pörssistä omaan ”lompakkoon” eli kylmäsäilytykseen. Tällöin toimit itse itsesi pankkina.
Oma lompakko tarkoittaa käytännössä sitä, että pidät bitcoinisi ”avaimet” omassa hallussa. Eli bitcoin-lompakon avaimet koostuvat 24 sanasta (tavallisia englanninkielisiä sanoja). Jos joku saa sinun 24 sanaa haltuunsa, voi hän viedä rahasi.
Yksi suosittu ”kylmäsäilytys”-tapa bitcoineille on Ledger-nimisen yrityksen valmistama Ledger Nano S. Se on tietokoneen USB-porttiin kytkettävä tikku:
Tällainen USB-lompakko maksaa tällä hetkellä suoraan valmistajan nettisivuilla 59 euroa (sisältäen postikulut Suomeen). Ledgeriltä löytyy myös vähän kalliimpi langaton Bluetooth-malli. Trezor on toinen hardware-lompakoita valmistava yritys. Omien kokemusteni mukaan molemmat toimivia ja asiallisia kapistuksia.
Tai voit hankkia ”softapohjaisen” lompakon, esimerkiksi jonkin sovelluksen älypuhelimelle, jolloin et tarvitse fyysistä laitetta.
Oli kyseessä sitten hardware- tai software-pohjainen lompakko, idea on sama. Ne luovat sinulle bitcoin-osoitteen (pitkä numero- ja kirjainsarja) sekä nämä lompakon palautukseen tarvittavat 24 sanaa. Lisäksi ne tarjoavat ohjelmiston (Ledgerin kohdalla Ledger Live), jossa voit käsitellä bitcoinejasi; nähdä saldon, nähdä lompakkosi osoitteen ja lähettää bitcoineja.
Eli jos muistat ulkoa kaikki 24 sanaa, voit niiden avulla päästä käsiksi bitcoineihisi, vaikka tietokone/puhelin/USB-lompakko ja kaikki menisi rikki tai hukkaan. Ja yhtä lailla jos joku muu saa pelkästään nämä sanat haltuunsa, voi hän viedä bitcoinisi.
Tästä syystä kannattaa siis tarkkaan katsoa minkä kryptolompakon asentaa. Jos lataa summan mutikassa Play-kaupasta tai App storesta jonkun lompakon, ei voi olla varma, että vuotavatko ne 24 sanaa myös johonkin muualle kuin omalle ruudullesi.
Todennäköisesti suuret kryptokaupankäyntisivustot kuten Coinbase, Crypto.com ja Coinmotion tulevat olemaan luotettavia paikkoja säilöä bitcoinejaan tulevaisuudessakin, mutta jos haluaa olla täydessä vastuussa omista bitcoineistaan, voi riskiä hajauttaa ja laittaa ne omaan ”lompakkoon” talteen.
5. Bitcoinin rooli ja millainen sijoitusinstrumentti se on?
Tähän asti bitcoinin hinta on ollut melko riippuvainen osakemarkkinoiden ja teknologiaosakkeiden pärjäämisestä. Kun osakemarkkinat laskevat/nousevat, bitcoin laskee/nousee saman suuntaisesti.
Mutta. Tulevina vuosina, nyt kun tässä käydään läpi jonkinlaista yhteiskunnan ja talousjärjestelmän ”resetointia”, bitcoin saattaa erkaantua tästä tiiviistä korrelaatiosta osakemarkkinoihin. Bitcoin saattaa kasvaa ”aikuiseksi”, itsenäistyy ja sen roolista tulee enemmänkin sijoituskullan kaltainen eikä teknologiaosakkeen kaltainen.
Bitcoinia pidetään edelleen riskisijoituksena ja sen aiemmat kovat arvonnousut ovat perustuneet paljolti hypeen ja spekulaatioon. Mutta voi olla, että asiat jossain vaiheessa flippaavat päälaelleen. Eli on riski, jos bitcoinia (tai muuta systeemin ulkopuolista arvoa) ei ole sijoittajalla hallussa.
Kuten bitcoinin lyhyt historia (2009-2022) on kerennyt osoittaa, maat, joissa on tänä aikana ollut talouskriisiä, ovat kiihdyttäneet bitcoinin käyttöönottoa.
3 esimerkkiä:
Venezuela, jossa maan valuutta (ja käytännössä koko yhteiskunta) on tuhoutunut hyperinflaation myötä. Monet ostivat bitcoinia suojellakseen omaisuuttaan.
Turkki on ollut jo vuosia yksi maailman ahkerimpia bitcoinin adoptoijia. Siellä maan valuutta, liira, on menettänyt arvoaan suhteessa ulkomaan valuuttoihin jo vuosia. Turkkilaiset ovat täten laittaneet säästöjään liiran sijasta esimerkiksi dollariin, kultaan ja bitcoiniin.
Kyproksella oli vuonna 2013 pankkikriisi, jossa säästäjien rahat jäädytettiin ja yli 100 000 euroa tilillään pitäneet menettivät kaikki sen yli menevät rahansa. Tämä tapaus sai myös bitcoinin hinnan raketoimaan.
Muuten, myös Suomessa talletussuoja yltää vain 100 tonniin. Me suomalaisethan ollaan ahkeria säästötileillä rahaa makuuttavia ihmisiä ja varsinkin suurilla ikäluokilla eli boomereilla on valtavat summat rahaa pankkitileillään.
Eli jos länsimaita, tai jotain yhtä suurta länsimaata, kohtaisi jokin (pankki)kriisi, silloin todennäköisesti bitcoinin todellinen rooli korostuisi ja sen hinta lähtisi kohti kuuta.
Tähän asti bitcoin on ollut hieman sellainen nörttien juttu tai hypeen perustuva sijoituskohde. Mutta voi tulla aika, jolloin bitcoinin omistamisessa on kyse pelastuksesta. Ei nyt aivan henkisestä pelastuksesta, mutta taloudellisesta sellaisesta.
6. Bitcoin-sijoitus pankkitalletuksen korvikkeena (korkoa bitcoin-säästöillesi)?
Me suomalaiset ollaan siis ahkeria säästäjiä ja meidän pankkitileillä lojuu noin 100 miljardia euroa rahaa (Iltasanomat).
Jos se jaettaisiin kaikkien 5,5 miljoonan suomalaisen kesken, tekisi se 18 000 euroa per pää. Mediaaniluku on todennäköisesti aivan eri, mutta tehdään nyt karkea keskivertolasku ihan tämän esimerkin vuoksi:
Jos talletat pankkitilillesi 18000 euroa, siihen kohdistuu tällä hetkellä kaksi sitä nakertavaa tekijää:
- inflaatio eli euron ostovoiman aleneminen
- pankin negatiiviset talletuskorot (maksat pankille erilaisista palveluista – tilistä, korteista sun muusta)
Eli vuoden päästä sinulla on alle 18000 euroa jäljellä. Ja inflaation johdosta sillä saa ostettua vähemmän.
Jos puolestaan talletat 18000 euroa bitcoiniin, sillä saisi tätä kirjoittaessa pyöreästi noin 0,5 bitcoinia.
Monet kryptopörssit ovat alkaneet tarjota mahdollisuutta tienata korkotuloja käyttäjilleen heidän omistamia bitcoineja tai muita kryptovaluuttoja vastaan. Riippuen hieman palvelusta ja kuinka paljon on valmis tallettamaan bitcoinia. Esimerkiksi Crypto.comilla on mielenkiintoisen oloinen ”Earn”-ohjelma, jossa bitcoinille voi saada jopa 8,5% vuosikorkoa.
Vuoden jälkeen olisit tienannut bitcoinillasi 0,0425 bitcoinia eli tämän päivän kurssilla yli 3000 euroa vuodessa.
Olettaen siis, että bitcoinin hinta pysyisi samana. Mutta koska bitcoinin keskimääräinen vuosittainen arvonnousu on ollut noin 100 prosenttia, on todennäköistä, että säästöt olisivat myös bitcoinin arvonnousun myötä kasvaneet.
Toki mikään ei ole varmaa ja hallitukset voisivat – ainakin lyhyellä tähtäimellä – romahduttaa bitcoinin, mutta tässä alkaa väkisinkin hiipimään ajatus, että olisiko järkevää alkaa jo säästämään eurojen sijaan muissa, tulevaisuudenkestävämmissä valuutoissa, kuten bitcoinissa?
Mitä enemmän tähän kryptomaailmaan tutustuu, sitä enemmän näitä nordeoita ja osuuspankkeja katsoo ihmetellen, että mitä ihmeen kivikautisia laitoksia nämä oikein ovat? Kuten Bill Gates sanoo, ”banking is necessary, banks are not”. Oli Gatesin touhuista mitä mieltä tahansa, on tuossa lauseessa perää. Käytämme pankkien tarjoamia tunnistautumispalveluja jokapäiväiseen digitaaliseen asioimiseen eli olemme siinä mielessä riippuvaisia niistä. Mutta että antaisi raha-asiansa 100-prosenttisesti näiden vanhanaikaisten laitosten haltuun, on taloudellisesti hyvin epäkannattavaa vuonna 2022.
7. Bitcoiniin sijoittamisen riskit?
Jotta tämä kirjoitus ei mene aivan bitcoin-fanittamiseksi, pohditaanpa jotain bitcoiniin sijoittamiseen liittyviä riskejä. Kun katsoo yleistä bitcoin-keskustelua vaikkapa iltapäivälehtien kommenttiosioissa, epäillään siellä tuulipukujen toimesta vuodesta toiseen, että bitcoin on huijausta tai kyseessä on pyramidihuijaus.
1. Bitcoinin arvon suuri volatiliteetti
Siinä missä tavallinen osakemarkkina on hieman rauhallisempi liikkeissään, kuuluu bitcoiniin suuret arvon heittelyt.
Bitcoin ei sovi hermoheikolle pikavoittojen tavoittelijalle. Parhaimmillaan bitcoin on sellaiselle ”osta ja unohda” -tyyppiselle sijoittajalle, jolla on varaa laittaa rahat kiinni useammaksi vuodeksi eteenpäin. Se sopii sellaiselle, joka osaa ja jaksaa ajatella 5 tai 10 vuotta eteenpäin ja uskoo tähän ”isoon kuvaan” – tähän koko ideaan bitcoinista ja lohkoketjusta.
Kun zoomataan ulos ja katsotaan bitcoinin graafia koko elinkaarensa ajalta, on sillä monia ”romahduksia” takanaan, mutta isossa kuvassa se on vuositasolla keskimäärin noussut sen 100 prosenttia. Nikemäisesti voisi sanoa, että ”just hodl it.”.
2. Kryptopörssin konkurssi/hakkerointi
Vuonna 2014 sen ajan suurin bitcoin-kauppapaikka Mt. Gox menetti asiakkaidensa bitcoinit varkaille, jonka myötä koko yritys meni konkurssiin.
Voisiko vastaavaa tapahtua nykyisille jäteille – Coinbase, Crypto.com, Kraken, Coinmotion? Onhan se mahdollista, mutta onhan tuo tietoturvakin kehittynyt tässä vajaassa 10 vuodessa.
Ratkaisuehdotus: bitcoinin säilyttäminen omassa lompakossa JA suurempien ja vakaampien kryptosivustojen käyttäminen eli pienempien pörssien välttäminen.
3. Omien ”avainten” menettäminen
Moni on hukannut oman bitcoin-lompakkonsa salasanat, ja sitten tietokone tai muu laite, jolle lompakko on asennettu menee vielä rikki.
Jos näitä 24 sanaa ei ole tallessa, ei ole myöskään mahdollista palauttaa lompakkoa toimintakuntoon ja pääsyä bitcoineihisi.
Ratkaisu: laita sanat hyvään talteen ja vaikka useampaan paikkaan. Teräväpäisempi bitcoin-sijoittaja opettelee vaikka ulkoa nämä sanat.
4. Muut inhimilliset virheet?
Lähetät vahingossa bitcoinin väärään osoitteeseen (jos jostain syystä kirjoitat osoitteen käsin ja yksikin merkki menee väärin). Väärään paikkaan lähetetty BTC on menetetty ikuisesti. Ei ole mitään asiakaspalvelua tai paikkaa, josta hakea apua.
Ratkaisuehdotus: kopioi ja liitä aina BTC-osoitteet äläkä kirjoita niitä käsin.
5. Jos sähköt katkeaa
Jos sähköt tai internet katkeaa, et pääse tekemään bitcoin-siirtoja.
Mutta kun sähköt ja internet palautuvat, sitten homma taas jatkuu. Aika lailla sama juttu eurojen kanssa. Jos sähköt katkeaa, harva yritys pystyy ottamaan vastaan käteistä rahaa, kun kassakoneet ja -järjestelmät ovat ”offline”. Me ollaan tokmannien, citymarkettien ja aabeeceiden ja muiden korporaatioketjujen luvattu maa. Kuten Little Britainissa sanottiin aikoinaan ”computer says no”. Jos kone on kiinni, tuskin täällä eurotkaan liikkuvat.
6. Yleinen luottamus bitcoiniin romahtaa?
Jos maiden hallitukset kieltävät bitcoinin käytön (sen konvertoimisen kyseisen maan valuutaksi), silloin sen arvo (suhteessa esim. euroon) todennäköisesti romahtaa. Ja jos ihmiset päättävät, ettei BTC:llä ole enää arvoa, sittenhän sitä ei enää ole.
Mutta, yhtä lailla fiat-valuuttojen arvo perustuu uskoon ja luottamukseen. Tosin aina se ei ole perustunut pelkkään uskoon. Esimerkiksi USA:ssa vuosina 1944-1971 dollarin arvo oli sidottu kultaan. Jokaista 35 dollaria kohti maan pankkien holveista piti löytyä yksi unssi fyysistä kultaa. Eli pystyit olemaan varma, että jokainen kädessäsi oleva paperilappu (dollari) oli lupaus siitä, että sen voi aina vaihtaa sitä vastaavaan määrään fyysistä kultaa. Nykyään dollarissa tai eurossa tällaista konkreettista lupausta ei ole ja arvo perustuu vain siihen, että kaikki muutkin uskovat siihen.
Bitcoin on vain bittejä tietokoneella. Eurot ovat vain bittejä tietokoneella (ja osittain vielä seteleinä ja kolikoina).
Nyt kysymys siis on:
Kumman, euron vai bitcoinin, ostovoiman uskot olevan parempi vaikkapa vuonna 2025?
Tätä kirjoittaessa helmikuussa 2022 yhden bitcoinin hinta on 34 000 €.
Jos saisit nyt mennä aikakoneella vuoteen 2025 ja sinun pitäisi ostaa siellä asunto tai auto, ottaisitko mukaasi 1 bitcoinin vai 34000 euroa?
Yhteenveto
Kun katsotaan fiat-valuuttojen, kullan ja bitcoinin historiaa ja nykypäivää, voidaan tehdä jo muutamia päätelmiä:
- läntisen maailman fiat-valuutat (esim. euro, dollari, punta..) menettävät ostovoimaansa jatkuvasti (inflaatio) nyt kun keskuspankit painavat uutta rahaa valtavia määriä
- kulta on jo tuhansia vuosia vanha, toimivaksi havaittu ”turvasatama”, joka on pitänyt arvonsa läpi sotien ja yhteiskuntien kriisien
- bitcoin on vasta uusi sijoitusinstrumentti, mutta jo antanut signaaleja (Venezuela, Turkki, Kypros), että se toimisi kullan kaltaisena turvasatamana, kun ja jos uloste osuu yhteiskunnassa tuulettimeen.
No. Mikään ei ole varmaa. Ehkä bitcoin paljastuukin suureksi huijaukseksi, verkko suljetaan ja kaikki menettävät bitcoininsa. Mistäpä sitä tietää mitä tässä maailmassa tapahtuu. Jokainen tehkööt omat opiskelunsa, päätelmänsä ja sijoituspäätöksensä.
Millaisia kokemuksia ja ajatuksia Bitcoiniin sijoittamisesta? Kirjoita kommenttia.
